TeknologiaTiistai 26.11.2019

Salon lukiolla vietettiin TeknologiaTiistaita ti 26.11.2019 yhteistyössä Salon seudun ammattiopiston kanssa. Aamupäivän 3D and Game-show:n osallistui 56 henkilöä, ja he pääsivät show:ssa tutustumaan mm. pelituotannon maailmaan.

Iltapäivällä järjestettiin yrityksille ja opiskelijoille yhteisseminaari, jossa oli puhumassa mm. ABB:n, Upknowledgement Oy:n, Finess Energy Oy:n sekä Valmet Automotiven edustajia.

Päivän aikana kerättiin osallistujilta tietoa siitä, miten he näkivät teknologioiden näyttäytyvän tulevaisuuden työelämässä ja kuinka heidän mielestään näitä tekniikoita pitäisi ottaa osaksi opintoja. Ohessa tuloksia:

Lisää kuvia ja materiaalia tapahtumasta myöhemmin.

Kiinnostaako AMK?

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoilla on mahdollisuus maksuttomiin AMK-polkuopintoihin Turun AMK:n kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Lue lisää:

https://www.sskky.fi/blog/vayla-ammattiopistosta-ammattikorkeakouluun

Kone- ja tuotantotekniikan alan valmistusmenetelmiä

Valmistusmenetelmiä:

Koulutus-, ja oppisopimuspaikkoja tarjolla

Toleranssit

Työkappale tulisi valmistaa siten, että sen mitta on kahden sallitun rajan, eli toleranssin sisällä.

Toleranssi ilmaisee siis valmistuksessa sallittavan mittavaihtelun.

Piirustuksissa toleranssi ilmoitetaan ISO-tunnuksin, numeroin (ero-, tai rajamitoin) tai yleistoleranssien avulla.

Yleisimmät toleranssikäsitteet ovat:

Nimellismitta (aiemmin perusmitta) on piirustusmerkinnällä määritetty täydellisen muotoisen elementin mitta.

Nimellismittaa käytetään rajamittojen asettamiseen.

Tosimitta on mittaamalla todettu elementin mitta.

Eromitat (ylä-, ja alaeromitta) ilmoittavat, kuinka paljon tosimitta saa poiketa nimellismitasta.

Ylempi rajamitta on mitallisen elementin suurin sallittu mitta.

Alempi rajamitta on mitallisen elementin pienin sallittu mitta.

Toleranssi on ylemmän rajamitan ja alemman rajamitan erotus.

Toleranssiväli määrittää mitan eri arvot toleranssirajojen välissä ja toleranssirajat mukaanlukien.

Toleranssivälin määräävät toleranssin suuruus ja asema nollaviivaan nähden. Toleranssialueen asema

nollaviivaan nähden merkitään rei'illä isoilla kirjaimilla, ja akseleille pienillä kirjaimilla.

Peruseromitta on ISO-järjestelmässä se rajaeromitta, joka määrittää toleranssivälin aseman suhteessa

nimellismittaan.

(Perus)toleranssiaste on ISO-järjestelmässä toleranssi ryhmä (esim. IT7), joka vastaa samaa tarkkuutta eri

nimellismitoilla.

Menoraja (MMC) on tarkasteltavan mitatatun elementin tila, jossa mittaelementti on kokonaisuudessaan siinä

rajamitassa, missä sen materiaali on maksimissaan, esim. minimihalkaisijainen reikä ja maksimihalkaisijainen

akseli.

Minimiraja (LMC) on tarkasteltavan mitatatun elementin tila, jossa mittaelementti on kokonaisuudessaan siinä

rajamitassa, missä sen materiaali on minimissään, esim. maksimihalkaisijainen reikä ja maksimihalkaisijainen

akseli.

Sovite on kahden toisiinsa liitettävän elementin (esim. akseli ja reikä) mittojen erosta (ennen asennusta) riippuva

ominaisuus.

Ahdistussovite on ahdistus reiän ja akselin asentamisen jälkeen. Ahdistus on reiän koon ja akselin koon erotus,

kun akselin halkaisija on pienempi kuin reiän halkaisija.

Välyssoviteessa on välys reiän ja akselin asentamisen jälkeen. Välys on reiän mitan ja akselin mitan erotus, kun

akselin halkaisija on pienempi kuin reiän halkaisija.

Välisovite voi olla joko välys tai ahdistus riippuen reiän ja akselin tosimitoista.

Fanuc standardit M-koodit

Fanuc koneistuskeskus G-koodit

Konepajamittaukset

Työkalut

Tutustu perustyökaluihin ja niiden nimityksiin seuraavasta linkistä:


https://drive.google.com/file/d/1pggi9Inz_sOC5ydLBUe_SxSwarZpWbgj/view?usp=sharing

KUNNOSSAPIDON PERUSSANASTO

Kunnossapito (maintenance, repair) = työ, jolla pidetään laitteet kunnossa tai saadaan laitteet käyttökuntoon (vian tai pitkän tauon jälkeen). Kunnossapito voi olla ennakoivaa (predictive maintenance) tai korjaavaa (preventive maintenance). 

Huolto (service) = kunnossapitotyö tiloineen ja henkilöineen

Määräaikaishuolto (scheduled maintenance) = aikataulutettu kunnossapitotyö. 

Vikaantuminen (failure) = Tapahtuma, joka johtaa vikaan (fault). Kohde ei enää pysty suorittamaan tehtävää.

Vika (fault) = Vika voi olla vakava (vaikuttaa tärkeään toimintoon), lievä (ei vaikuta juurikaan toimintaan) tai piilevä (vika, jota ei ole havaittu tai ei ole diagnosoivissa)

Vianmääritys (diagnostics) = Vikaantumisen syyn (failure cause) etsiminen

Analyysi (analysis) = toiminnan laadun tai aineen koostumuksen selvittäminen, määrittely 

Diagnoosi (diagnosis) = Vikaantumisen syyn (failure cause) toteaminen

Kalibrointi (calibration) = Mittalaitteen tarkastamista vertaamalla tarkempaan mittalaitteeseen

Oikosulku (short circuit) = Äärijohdin joutuu kosketuksiin nolla (0)-, suojamaa

Eristysvika = Eristysvika aiheutuu eristyksen mekaanisesta vaurioitumisesta, kosteudesta, lämpötilasta tai likaantumisesta. 

Tarkastus (inspection, examination) = Valvontaa, tarkastamista tai kontrollointia sisältävä työ

Katkos (interruption, outage, disconnection) = Laitteen yksi toiminto, tai koko laite pysähtyy tai "katkeilee". 

Ylikuormitus (overload) = Ylikuormitus voi johtua liiasta kuormituksesta, laakeriviasta tai pyörivän laitteen kiinni juuttumisesta. 

Kytkentä (connexion, wiring) 

Automaatio (automation) = koneellinen prosessi 

Prosessi (process) = sarja käsittelyvaiheita / toimintoja

Käyttöönotto (initialization) = aloittaminen, käynnistäminen

Logiikka (logic) = johdonmukaisuus, sääntöjen noudattaminen

Kaapelointi (gabling, wiring) = kiinnittää

Vaurio (damage) = Vikaantumisen seuraus

Keskeytys (interruption, pause) = katkos, väli, häiriö

Häiriö (disruption, trouble) = tilapäinen, yleensä lyhytkestoinen keskeytys, haitta

Poikkeama (anomaly, offset) = jokin poikkeaa oikeasta arvosta tai normaalista toiminnasta

Protokolla (protocol) = säännöt, muoto

Dokumentointi (document, documentation) = kunnossapitotyön raportointia ja suunnittelua. Tehdään yleensä tietojärjestelmään tai kirjallisesti. 

Menetelmä (method, process, system) = järjestelmällinen / suunnitelmallinen tapa

Sähkökenttä (electric field) = sähköön liittyvä voimien vaikutusalue

Päävirtapiiri (head electric field) 

Ohjausvirtapiiri (control current field) 

Jännite (voltage) = sähkökentän kahden pisteen välinen potentiaaliero 

Suurjännite (high voltage) = yli 250 voltin jännite

Valokaari (arc) = kipinä, sähköpurkaus

Sähkövirta (current) = sähkövarausten johdoissa kulkeva virta

Seisokki (stoppage) = toiminnan pysäyttäminen määräajaksi

Sulake (fuse) = virtapiirin suojaava metallilanka, joka rikkoo virtapiirin mikäli virta ylittää tietyn arvon 

Hihna (belt, conveyer) = tasalevyinen nauha, kuljetin

Elevaattori (elevator, paternoster) = hissimäinen kuljetin

Varaosa (spare part, part) = Erikseen hankittavissa oleva koneen, laitteen tms. osa, joka voidaan vaihtaa rikkoutuneen tilalle

Nollajohdin N (neutral conductor) =

Eristetty nollajohtimen tunnusväri on vaaleansininen. Jos johdossa ei ole vaaleansinistä johdinta, nollajohtimena voi olla muun värinen johdin. Nollajohtimena käytetty johdin on merkittävä johtimen päissä vaaleansinisellä lisämerkinnällä.

Vaihejohdin (phase, stage) =

Muovi- tai kumi kaapeleissa käytetään väritunnuksia. Värit ovat ruskea, musta tai harmaa. Vaihejohtimien järjestys (uusi):
* L1 ruskea
* L2 musta
* L3 harmaa 

Suojajohdin, suojamaajohdin (protective grounding) =

Eristetyn suojajohtimen tunnusvärinä on käytettävä kelta-vihreän väristä raidoitusta. Kelta-vihreäraitaista tunnusväriä ei saa käyttää muissa kuin suojajohtimessa.

Komponentti (component) = rakenneosa, elementti

Ohjelmisto (software) = tietokoneohjelma

Vastus (resistor) = laite, joka aiheuttaa virtapiiriin esteen / sulun

Venttiili (Valve) = säätölaite, kaasutin

Liitos (joint) = sauma, sidos, liimaus

Testaus (testing, test) = kokeilu, tutkimus

Anturi (sensor) = ilmaisin, tunnistin 

Jännitelähde (power supply) 

Paine (pressure) = pinta-alaan kohdistuva voima

Painekytkin (switch, clutch) 

Mittari (meter, metre, measure) 

Ulostulo (output, outlet) = lähtö

Laippa (flange) = laattaminen rengas, rengas

Virtaus (current, flow) = valuminen, vuoto

Kitka (friction) = kahden pinnan välillä liukumista vastustava voima

Viskositeetti (viscosity) = sisäinen kitka

Tiheys (density, frequency) = kappaleen massan suhde kappaleen tilavuuteen

LVI (HVAC) = lämpö, vesi ja ilmanvaihto (heating, water supply, ventilation)

Valvonta (control, monitoring, supervision) = tarkkailu, silmälläpito

Paloilmoitusjärjestelmä (fire alarm system) 

KONEISTUKSEN PERUSSANASTO

NC Numerical Control, numeerinen ohjaus
 CNC Computer Numerical Control, tietokoneistettu numeerinen ohjaus
 DNC Distributed Numerical Control, tietojen siirto työstökoneelle ilman välit tävää tietovälinettä
 CAD Computer Aided Desing, tietokoneavusteinen suunnittelu
 CAM Computer Aided Manufacturing, tietokone avusteinen valmistus
 MDI Manual Data Input, tietojen syöttötila, jossa tiedot voidaan syöttää käsin NC-työstökoneelle

Lastuava työstö eli koneistus on yksi tärkeimmistä valmistustekniikan osa-alueista. Koneistamalla voidaan valmistaa uusia, tarkkamittaisia tuotteita tai kunnostaa vanhoja koneiden- ja laitteiden osia käyttäen erilaisia työstömenetelmiä. Koneistajan tulee osata koneiden, työkalujen ja apuvälineiden käytön ja teorian perusteet hyvin suoriutuakseen koneistustöistä parhaalla mahdollisella tavalla

Sorvi = lathe, turning machine

sorvata – sorvaus (sorvaaminen) = lathe, turn
sorvaaja (sorvari) = machinist

(sorvin) Istukka = chuck
(sorvin) Kara = spindle
(sorvin) Terä = bit

Kärkisorvi = centering lathe

Jyrsin = milling machine, cutter

Jyrsiä - jyrsintä (jyrsiminen) = mill, gnaw, nibble

Pora = drill, perforator

porata - poraus (poraaminen = drill, bore

Poraus on yksi tärkeistä lastuavista työstömenetelmistä. Porauksessa yleisin käytetty työväline on lieriö- tai kartiovartinen kierukkapora, joka kiinnitetään porakoneen karalle. Työkappale kiinnitetään poratessa koneen pöytään tai muuhun kiinnitysvälineeseen. Poran pyöriessä ja syöttöliikkeen painaessa poranterää työkappaleeseen päin, muodostuu näiden liikkeiden yhteisvaikutuksesta pyöreä reikä. Poraukseen liitettäviä muita työstömenetelmiä ovat kierteitys, väljennys, kalvinta ja upottaminen. 

Porari = driller

hioa – hiomakone - hionta (hiominen) = whet / sand

työkalu = tool

kappale = object, piece, block

osa = part

akseli = axle

tanko = bar / pole

viila = file

kone = machine / engine

terä = blade / cutting edge

mikrometri = micrometer

kartio = cone

holkki = socket

kierre, kierteet = thread / worm / screw thread

tappi, tapit = plug / cotter

jäyste / purse (valusaumasta tai puristimen muottien välistä tunkeutuneen aineen muodostama särmä)

Ø  tasoittaa purseet = fin / burr / flash

olake (”reuna”) = shoulder structure

HITSAUKSEN PERUSSANASTOA

Hitsaus (welding) on menetelmä, jolla monet metallit voi liittää toisiinsa. Kappaleesta tulee hitsauksen ansiosta kevyt ja luja. Menetelmä on nopea ja sen huoltotarve on pieni. Tuotannossa hitsauksen voi tehdä robotti hitsausasemassa (automatisaatio). Automatisointi vähentää ihmistyötä, eikä hitsaajien tarvitse altistua hitsauksen savukaasuille. Automatisaatio parantaa tuottavuutta sekä laatua toimiessaan. 

Hitsattaessa vaativia rakenteita, hitsaussaumoilla on tarkat laatuvaatimukset. Kaikille hitsausmenetelmille on luokkahitsausstandartit. Hitsaajan ammattitaitoa mitataan ja valvotaan kokeilla, jotka on määritelty luokkahitsausstandarteissa aineryhmien ja prosessien perusteella. 

Puikkohitsaus (Manual Metal Arc Welding, MMA). Hitsauskohta kuumennetaan sulaksi sähkövirran valokaarella, joka on kirkas ja erittäin kuuma. Valokaari palaa railossa hitsauslaitteen elektrodin ja kappaleen välilä sulattaen railon ja lisäämällä elektrodin lisäaineeksi hitsiin.

Pistehitsaus (spot welding). Yleisin hitsausmenetelmä. Kuumennus tapahtuu sähkövirran avulla, se johdetaan railon läpi, ja samalla puristaen kappaleita saadaan osittain pehmenneet/&sulaneet kappaleet liittymään toisiinsa.

Sulahitsaus (fusion welding). Railo kuumennetaan kokonaan sulaksi. Sulan jäähtyessä syntyy kiinteä hitsausliitos, jossa kappaleet on liittynyt yhteen. Usein käytetään lisäainetta, jotta saadaan aikaan riittävän paksu ja muodoltaan virheetön liitos. 

Kaasuhitsaus (gas welding). Railo kuumennetaan sulaksi happi-asetyleeniliekillä ja lisäaineeksi sulatetaan metallilankaa. 

Kaasukaarihitsaus eli MIG- ja MAG-hitsaus (metal inert gas / metal active gas welding) MIG/MAG-hitsauksessa valokaari palaa työkappaleen ja hitsiin sulavan lisäainelangan välillä. Lisäainelankaa syötetään koneella jatkuvasti hitsisaumaan. Lisäainelangan paksuus vaihtelee tyypillisesti 0,6 mm ja 1,6 mm välillä. Hitsattavien kappaleiden ainevahvuudet yleensä ylittävät millimetrin. Langan syöttönopeus sekä hitsausjännite säädetään hitsattavien kappaleiden mukaan. MIG/MAG-hitsauksen etuja ovat nopeus ja hitsin puhtaus. Hitsin päälle ei myöskään muodostu kuonakerrosta. Tunkeuman ja hitsin muodon hallinta on MIG/MAG-hitsauksessa vaikeampaa kuin TIG-hitsauksessa. Siitä huolimatta hitsauslaitteiston oikea säätäminen voi tuottaa vaikeuksia. Myös huomaamaton vapaalangan pituuden muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti perusaineeseen kohdistuvaan sulatustehoon, minkä vuoksi hitsiin jää helposti huomaamattomia virheitä.

TIG-hitsaus (Tungsten Inert Gas Arc Welding) eli kaasukaarihitsaus sulamattomalla elektrodilla. TIG-hitsauksessa valokaari palaa volframielektrodin ja työkappaleen välissä suojakaasun ympäröimänä. Suojakaasu on yleensä Argonia joka ei reagoi sulan kanssa. TIG-hitsausta voidaan tehdä lisäainetta syöttäen tai ilman lisäainetta. Lisäaine on yleensä 1–3,5 mm paksu noin metrin mittainen paljas lanka, jonka koostumus vastaa hitsattavaa materiaalia. TIG-hitsausta käytetään yleisesti vaativien putkistojen hitsauksiin, ruostumattomien putkien ja putkipalkkien hitsaukseen ja valmistukseen, ohuiden aineiden hitsaukseen, alumiinien ja erikoismetallien hitsaukseen sekä pieniin korjaushitsauksiin. TIG-hitsauksen etu on työtavan puhtaus ja hallittavuus. Hitsaus on mahdollista ilman lisäainetta, hitsin päälle ei muodostu kuonakerrosta, ja hitsistä saadaan helpommin halutun muotoinen kuin muilla hitsausprosesseilla. Hitsaus on suoritettava suojassa tuulelta.

Railo (fault) on liitettävien kappaleiden välissä oleva tila, johon tehdään hitsaamalla liitos. Liitettävät kappaleet voivat olla kiinni toisissaan, tai niiden välissä on ennen hitsausta pieni ilmarako.

‖    I-railo, soveltuu parhaiten ohuille aineille (4 mm asti).
Ꝩ       Puoli-V-railo on soveltuu paksuille aineille (3-40 mm).
V   V-railo on yleinen railomuoto paksuille aineille (3-40 mm).
     Laipparailo soveltuu ohuille aineille (alle 2 mm).

Puoli-V-railo

I-railo

Liitoskohta (joint) eli hitsausliitos, on hitsattaessa syntyvä sauma.

Perusaine (base material). Perusaineeksi sanotaan liitettävien kappaleiden ainetta. Perusainetta on esimerkiksi ruostumaton teräs ja alumiini.

Lisäaine(Lisäaine on liitoskohtaan sulatettavaa ainetta. Lisäaine on tavallisesti samaa metallia kuin perusaine. Lisäaine sekoittuu sulassa tilassa olevaan perusaineeseen.

Hitsi. Hitsi on sama kuin hitsausliitos. Hitsiin kuuluu sekä railon täytteenä oleva lisäaine että railon reunoilla oleva sula perusaine.

Hitsausliitoksen vyöhykkeet.  Hitsausliitoksen vyöhykkeet ovat hitsausliitoksen eri kohtia. Hitsausliitoksen vyöhykkeet kuumenevat hitsattaessa eri lämpötiloihin. Vyöhykkeiden ominaisuudet, kuten lujuus ja syöpymiskestävyys, ovat erilaisia kuin perusaineen ominaisuudet.

Liitosmuodot. Liitosmuodot nimetään liitettävien kohtien mukaan. Liitosmuotoja ovat päittäisliitos, kulmaliitos, päällekkäisliitos ja T-liitos.

Hitsausasennot. Hitsausasennot nimetään hitsattavan railon asennon mukaan. Hitsausasentoja ovat jalkohitsi, lakihitsi, pystyhitsi ja vaakahitsi.